Torstai kului kokonaan koirien kanssa erinäisillä vastaanotoilla. Heti aamusta lähdimme Brunon kanssa Mevetiin, missä Brunolla oli aika Leena Saijonmaa-Koulumiehelle. Istuimme lääkärin huoneessa melkein kaksi tuntia kertaamassa Brunon epikriisiä ja ottamassa trikogrammia, raapenäytettä ja teippinäytettä. Tulos oli se, mitä jo hiukan odotinkin: iho-ongelma, mihin Bruno on syönyt kortisonia, on kortisonin aiheuttama. Huoh. Lisäksi kortisonia on annettu väärin: joka ilta 2 mg, vaikka kortisoni pitäisi aina antaa aamulla (kortisonin erityksen normaalin rytmin mukaisesti) ja kortikosteroidien kanssa pitäisi aina pyrkiä pois jokapäiväisestä annostelusta, vaikka sitten kerralla annos olisikin hiukan isompi. Lisäksi Bruno sai uutta ruokaa (Hill'sin z/d ultra), jotta voidaan poissulkea ruoka-aineallergian aiheuttamat iho-ongelmat. Nyt kortisonia annetaan siis 4 mg joka toinen aamu ja toivotaan, että alkuperäiset oireet eivät palaa. Jos kaikki menee hyvin, tiputetaan annos 2 mg joka toinen aamu ja vaikka kokonaan pois, jos oireet eivät palaa. Brunolla on käymässä vähän niin kuin kaikille geriatrisille kroonikoille: lääkekuormaa kevennetään ja järkeistetään, kun saadaan kunnon diagnoosit. ;) Bruno on ollut viime aikoina entistä reippaampi: olemme hiukan opetelleet temppuja, lämpenevät ilmat innostavat yhä pidemmille lenkeille ja iltaisin B saa samanlaisia hepuleita kuin pentuna. :) Tänään aamulla heräsimme ihmeelliseen meteliin, mikä aiheutui kopassaan selällään kierivän ranskiksen ääntelystä. :) Lisäksi olen jumpannut Brunoa hiukan päivittäin, ja tasapaino onkin parantunut. Ihana eläkeläisemme! :)
Heti tultuamme Mevetistä lähdin Vesperin kanssa Viikkiin. Fysioterapeutti Anna Boström on siirtynyt töihin Yliopistolliseen eläinsairaalaan, joten nykyään meidän on helppo käydä hänen vastaanotollaan. Aiemminhan hän oli töissä Aistissa, mutta ilman autoa siellä käyminen on melko epärealistista. Akupunktiohoidon jälkeen Vesper on liikkunut ulkona hirmu hyvin ja ravista on tullut peitsaamisen ja laukkaamisen sijasta käytetyin askellaji. Anna totesikin Vespulla hyvät, symmetriset lihakset ja joustavan ravin. Lantio oli kuitenkin hieman vinossa taas ja rintarangan alueella oli jäykkyyttä. Ne saatiin mobilisaatiolla auki ja kotiin saimme hyvät jumppaohjeet. Saimme myös vinkkejä V:n lantion alueen harjoituttamiseen sekä tasapainotreeniin. Kuukauden päähän varataan uusi aika ja katsotaan, ovatko jumppatreenit parantaneet V:n kehonkäyttöä.
Viime aikoina treenit ovat olleet aika vähissä, lähinnä olemme tehneet peruskuntotreeniä pitkillä lenkeillä ja tokoa sisällä. Seuramme halli on toimintakiellossa todennäköisesti kesään asti, joten aksatreenit ovat jäissä ulkokenttien sulamiseen asti. Huoh. Kisaamisen aloittamista olin ajatellut ihan kesän alkuun, mutta nyt täytyy kyllä hiukan arvioida tilannetta uudelleen. Tätä menoa tokokokeet taitavat olla agilitykisoja realistisempi vaihtoehto.
Heti tultuamme Mevetistä lähdin Vesperin kanssa Viikkiin. Fysioterapeutti Anna Boström on siirtynyt töihin Yliopistolliseen eläinsairaalaan, joten nykyään meidän on helppo käydä hänen vastaanotollaan. Aiemminhan hän oli töissä Aistissa, mutta ilman autoa siellä käyminen on melko epärealistista. Akupunktiohoidon jälkeen Vesper on liikkunut ulkona hirmu hyvin ja ravista on tullut peitsaamisen ja laukkaamisen sijasta käytetyin askellaji. Anna totesikin Vespulla hyvät, symmetriset lihakset ja joustavan ravin. Lantio oli kuitenkin hieman vinossa taas ja rintarangan alueella oli jäykkyyttä. Ne saatiin mobilisaatiolla auki ja kotiin saimme hyvät jumppaohjeet. Saimme myös vinkkejä V:n lantion alueen harjoituttamiseen sekä tasapainotreeniin. Kuukauden päähän varataan uusi aika ja katsotaan, ovatko jumppatreenit parantaneet V:n kehonkäyttöä.
Viime aikoina treenit ovat olleet aika vähissä, lähinnä olemme tehneet peruskuntotreeniä pitkillä lenkeillä ja tokoa sisällä. Seuramme halli on toimintakiellossa todennäköisesti kesään asti, joten aksatreenit ovat jäissä ulkokenttien sulamiseen asti. Huoh. Kisaamisen aloittamista olin ajatellut ihan kesän alkuun, mutta nyt täytyy kyllä hiukan arvioida tilannetta uudelleen. Tätä menoa tokokokeet taitavat olla agilitykisoja realistisempi vaihtoehto.
2 kommenttia:
Nää täällä "liputtaa" tokokokeeseen osallistumisenne puolesta. Niin, ja kyllä te sen agiurankin ehditte vielä kesän aikana aloittaa. Nuo jumppaohjeet ja vinkit lantion alueen ja tasapainon harjoituttamiseen kiinnostaisivat kovasti, olisko sinulla joitain sellaisia ohjeita, joita osaisin hyödyntää. Aihe kiinnostaa ja poimin muun muassa eräästä aikaisemmasta blogikirjoituksestasi kirjavinkin.
Katsotaan miten koesuunnitelmien käy, tällä viikolla on ainakin treenit sujuneet lupaavasti. :) Tein nyt meidän kotijumpista blogipostauksen. Lihashuolto on kyllä hirmu tärkeä ja mielenkiintoinen aihe. Esim. se aikaisemmin esittelemäni kirja on minun suosikkini tähän mennessä lukemistani. :) Ja jos vain on mahdollisuus, niin Turun seudulla esim. osteopaatti Leena Piira on todella taitava. Hänellä voi hyvin käydä, vaikkei mitään ongelmia olisi ollutkaan: saa ainakin hyviä kotiohjeita juuri omalle koiralle räätälöitynä. :)
Lähetä kommentti