Nyt on kisakynnys ylitetty, ainakin epävirallisten kisojen osalta. Osallistuimme seuramme maksimöllien radalle ja olipas meillä kivaa. :) Tavoitteena oli, että Vestu pysyy lähdössä ja että teemme rataa yhdessä. Molemmat toteutuivat. :) Olimme ennen kisoja Nuuksiossa lenkillä vajaa pari tuntia, joten meno radalla on aika hidasta. Lopussa otin liikaa etumatkaa V:hen (ja vieläpä täysin turhaan..), jolloin rima tuli alas. Tulos siis 5 vp. Alla vielä atleetti-Vestun haastattelu:
"Lähdimme radalle tekemään omaa suoritusta ja katsomaan mihin se riittää. Tippunut rima tottakai ottaa päähän, mutta tää rata on nyt vaan nollattava ja siirrettävä katse K9:n seuramestaruuksiin. Nälkäähän tästä kisasta jäi. Nyt vaan katse tulevaisuuteen."
Tulevaisuus tässä tapauksessa tarkoittaa auton pakkaamista (kiitos auton lainasta huipuille appivanhemmille!), nokan kääntämistä Turkuun ja pääsiäisen viettoa perheen ja ystävien kanssa. Hyvää pääsiäista siis kaikille! :)
7 kommenttia:
Onnea! Hienolta näytti, minun asiantuntemattomaan silmääni tosi sujuvalta ja hallitulta. :)
Nuo maxi-korkeudet vaikuttavat kyllä karmeilta, vaikka Vesper liitelikin niistä hienosti yli. :/
VAU! työ ootte tosi taitavia :D ja tosiaan maxi-korkeudet on huimat mutta hienosti vesper niistä selviytyi!
Onnittelut kisauran korkkauksesta! Tosiaan nälkä jää suureksi ;)
Kiitos! :)
Videon radallahan esteet ovat vasta 55 cm korkeita, virallisilla radoilla maksimikorkeus on 65 cm. Niitä odotellessa. :)
Ai nuo eivät vielä edes olleet maksimikorkeudessa! Huh.
Miten se muuten sitten on tuollaisen pienemmän koiran kanssa, korkealta hyppääminenhän varmaan hidastaa vauhtia jonkin verran? Opetetaanko pienelle koiralle jotenkin erilainen tai erityinen tekniikka?
Tai siis tekniikkaa varmasti harjoitellaan kaikkien koirien kanssa, mutta vaikuttaako koiran koko jotenkin asiaan? Esim. vauhdinotto, mistä kohtaa se lähtee hyppyyn, miten ojentaa takajalat hypyn aikana tms.? Ja miten paljon hyppytekniikkaa voi ylipäätään hioa kun kyse on koirista (vrt. ihminen tai hevonen)?
nimim. Kyselyikä :D
Hm, tähän varmaan joku osaisi vastata paremmin. Kyllä pikkukoiraa hidastaa jonkin verran isot hypyt, mutta kun se radan suoritusnopeus on niin monesta muustakin asiasta kiinni, niin en tiedä, tuleeko se rajoittavaksi tekijäksi muuten kuin ihan huipputasolla. Tietääkseni pienelle hyppääjälle ei opeteta mitenkään erityistä tekniikkaa, mutta tekniikkaan voi joutua kiinnittämään enemmän huomiota. Eli siis hyvä tekniikka on käsittääkseni samanlainen isoilla ja pienillä hyppääjillä, mutta oikea tai hyvä tekniikka on tärkeämpi pienelle koiralle.
Agilitykoirillehan on nykyään tarjolla kaikenlaisia hyppyseminaareja ja itsekin suunnittelen sellaiselle osallistumista. Ehkä joku sellaisen kurssin käynyt osaisi vastata kysymyksiisi paremmin? Ja kyllä tietääkseni koirat oppivat muuttamaan hyppäämistään. Tai ainakin niille erilaisia ponnistus- ym. harjoitteita tehdään ja tiedän koiria, joiden hyppytyyli on näin maallikonkin silmään muuttunut erilaiseksi.
Täällä kirjoittelee Vesperin kohtalotoveri Pinta, tapasimme viime kesänä verijälkikurssilla Rymättylässä.
Pinta mitatiin muutama viikko sitten nipin napin maksiksi ja täälläkin ollaan ahdistuttu maksien rimakorkeuksista sekä manattu mediluokan todella alhaista ylärjaa (alle 43 cm).
Oli hienoa ja lohdullista nähdä, että Vesper tekee noin hienoa rataa 55 cm rimoilla. Menokaan ei näytä siitä hidastuvan. Ihan hirvittää, kun ajattelee tuota meidän rääpälettä hyppimässä 65 cm rimoja, mutta ei me malteta pyyhettä kehään heittää agilityn parissa, vaan kesällä on aikomus lähteä mölleihin katsomaan, mitä touhusta tulee. Laji kun vain on niin siisti ja Pinta tykkää valtavasti!
Rimojen nosto treeneissä on siis aloitettu ja 50 cm menevät ainakin vielä hienosti. Täytyy vain huolehtia kahta kauheammin lihashuollosta ja treenata hyppytekniikkaa sekä tehdä ratoja valtaosin matalammilla rimoilla, ja pitää peukkuja, että koira kestää.
Mukavaa kevään jatkoa!
Piia ja Pinta
Heippa Piia ja Pinta! Olipa hauskaa kuulla teistä. :)
Ei kyllä helppoa ole minikokoisen maksin kanssa - joskin välillä tuntuu, että asia on minulle suurempi ongelma kuin Vesperille. ;) Samat metodit on täälläkin käytössä, joskin fysioterapiaa/osteopatiaa voimme suositella teillekin. Vesper kun on ainakin niin hullu agiradalla, ettei siinä pikkujumit menoa hidasta, joten tuon kivun-/jumiennäyttämiskykyyn ei voi luottaa. :/ Uskon kyllä, että hyvällä lihashuollolla ja järkevällä treenaamisella koira pysyy ehjänä. Ehkäpä tapaamme joku kerta agikisoissa? :)
Lähetä kommentti